Loading...

Morvan historia

Morva-alue on mainittu kirjoissa ja kansissa jo 1500-luvun lopulla.

Puheiden mukaan, sana Morva on ilmeisesti Saamea ja tarkoittaa metsäistä aluetta ja metsästysreviiriä. Majatalo Morva saikin nimensä Morva-alueen mukaan. Nykyinen Majatalo Morva kuuluu Jaakkolan tilaan, mikä on lohkottu Huuskon tilasta omaksi tilakseen vuonna 1891.

Silloinen Huuskon isäntä uitti puita Vekkulan suunnalta Päijänteelle. Hänellä oli Myllyjärven laskuojassa Mylly-saha sekä uittoränni. Hän halusi siirtää uittorännin toiseen paikkaan. Sopiva paikka löytyikin Harhalan penkalta, jonne miehet kaivoivat uittorännnille uuden paikan. Penkka oli kapea ja helppo kaivaa. Epäonneksi penkka oli tasarakenteista hiekkaa ja penkan takana maasto laski nopeasti (300 m matkalla laskua noin 3m). Edellisenä kesänä kaivettu oja pääsi ryöstäytymään seuraavana keväänä ja Myllyjärven pinta putosi kahden päivän aikana yli 2 metriä. Uuden kaivetun ojan penkalla oli sepän paja. Virta vei pajan niin nopeasti mennessään, ettei seppä ehtinyt pelastamaan mitään pajastaan. Pelättiin, että virta veisi mennessään myös Harhalan talon. Ripeiden ja ahkerien kyläläisten ansiosta virta saatiin kauemmaksi talosta ja talo täpärästi pelastettua. Vanha mylly ja saha jäivät veden puutteen vuoksi toimettomiksi.

Katastrofin seurauksena vuonna 1879 Juho Huusko joutui myymään tilansa maksaakseen vaaditut vahingonkorvaukset. Huuskon tila oli alunperin noin 1500 ha. Vuonna 1891 osa Huuskon Tilasta siirtyi Jonas Aleksi Färlinille (nykyisen isännän Leo Värelän isoisä). Samoihin aikoihin Harhalan koskeen rakennettiin uusi mylly ja pärehöylä. Tilan hoidon lisäksi Jonas Aleksi Färlin toimi Jämsän Palovakuutus yhdistyksen perustajana ja seurakunnan taloudenhoitajana. Hän omisti Jämsän keskustassa nahka- ja sekatavaraliikkeen.

Juho Huuskon joutuessa myymään talonsa,siitä erotettiin ensin kaikki torpparit ja loput osti J.A Färlin. Jonas Aleksi Färlin kuoli vuonna 1926.

Loading...

Vuonna 1938 Färlinin lapset muuttivat sukunimensä Väreläksi

Samoihin aikoihin sisarusparvelle annettiin omat maakappaleet. Huuskon päätila jaettiin veljesten kesken puoliksi. Jaakko antoi tilallensa nimeksi Jaakkola ja Viljo jäi pitämään Huuskon tilaa.

Jaakko rakensi navetan ensimmäiseksi rakennukseksi tilalleen vuosina 1938 – 1939. Muut tilan rakennukset rakennettiin sodan jälkeen. Ensimmäisenä navettaan muuttivat karjalaisten evakkolehmät, jotka asuttivat navettaa vuoteen 1945 asti. Jaakon vaimo Alma muutti vuonna 1946 satakunnan pankkielämästä Jämsään ja varsinainen yhteinen tilanpito alkoi. Heille syntyi neljä lasta; Iiris, Leo, Risto ja Alli.

Jaakkolan tilan pääelinkeino oli metsä- ja maatalous. Navetta oli täynnä lypsylehmiä. Jaakko teki paljon muitakin töitä mm. hyödyntäen Huuskon tilan metalli- ja puuverstasta ja sirkkelisahaa. Jaakolla oli aikomus tehdä Harhalan koskeen oma voimalaitos, mutta projekti kaatui naapurin isännän vastustukseen.

Jaakon kuoltua hyvin nuorena vain 42 vuotiaana (vuonna 1952) Alma Värelä joutui ottamaan vastuun tilan pitämisestä ja lasten kasvatuksesta. Tilan töissä auttoivat renki Yrjö Koivuniemi ja piika Iida Pitkänen. Yrjö työskenteli vuoteen 1965 saakka, kunnes siirtyi eläkkeelle. Yrjö oli aloittanut työt jo Huuskon tilalla 1930 -luvulla. Iida oli mukana maatalouden töissä aina vuoteen 1962 saakka.

Tila siirtyi Leo Värelän omistukseen vuonna 1976. Leo ja Päivi aloittivat tilan pidon yhdessä samana vuonna. Navetassa lehmiä oli tuolloin noin 50 päätä. Tilan pääelinkeinona oli maa- ja metsätalous. Heille syntyi kolme tytärtä; Virpi, Teija ja Kaisa. Lypsylehmistä jouduttiin luopumaan emännän allergian takia vuonna 1997. Navetta sai aivan uuden elämän Majatalona vuonna 1998, jolloin tilan matkailuelinkeino alkoi. Majatalon nykyisestä elämästä voitkin lukea muilta sivuilta.

Elämä tilalla jatkuu edelleen, nyt neljännessä polvessa.